15.10.

     -6 astetta oli yöllä pakkasta ja yhdentoista jälkeen taivas selkeni. Tiesin sen siitä, että vessahätään herättyäni luulin nukkuneeni aamuyöhön -mutta en ollut nukkunutkaan vasta kun pari tuntia. Aamu oli yllättävän siedettävä kylmyydestä ja tuulesta huolimatta. Aurinko myös paistoi koko päivän lähes pilvettömältä taivaalta.


Aamulla vesi oli haettava avannosta.


Yöllä ollut alijäähtyneen veden sade oli tehnyt ulkoteltasta ihan jääkoppuran.


Metsikköä jossain Riitajärven koillispuolella.


Hauskaa oli se, että kohmettuessaan suot muuttuivat hyvinkin helppokulkuisiksi.


Ruokapaikka Korkiamoroston juurella oli hieno!


Maisemaa Korkiamoroston Mutalammelta lounaaseen.

Sen verran aikataulu heitti, että vähän ennen seiskaa herättiin ja yhdeltä syötiin. Ruokatauko kesti pari tuntia ja vähän viiden jälkeen olimme Appisen kämpällä.


Suot olivat kivan näköisiä, mutta muuten maisemat eivät olleet mitenkään erikoisia.

Appis- ja Kiertusjärven rannat olivat jopa hankalia. Ei nyt ihan ykköskategorian hankalia, mutta vastenmielisiä kuitenkin.

Ai niin, oli ihan joen ylitys. Appisjärveltä laskeva puro piti ylittää. Saappailla nilkkaan asti vettä. Muuten olisi aivan täysin pärjännyt vaelluskengillä.

Vähän hyppelee tämä kerronta, mutta -6 astetta oli lämpötila pimeän laskeutuessa, mutta pian taivas pilvistyi ja pakkanen laski pari astetta. Ei taida näkyä revontulet.

Näiden syysvaellusten etuja on se, että mukana voi raahata monia sellaisia ruoka-aineita, jotka kesällä pilaantuisivat puolessa päivässä. Paistettiin siis kylmäsavulohta. (13,2km)



16.10.

     Kyllä sisätiloissa oleilu velttoistaa ihmismieltä! No eipä siinä, aamulla pakkanen oli taas noussut -10?C.

Reitinvalinta tästä eteenpäin teettää vaikeuksia, mutta suunnitelmia on tehty kyllä. Mukava ja siisti kämppä tämä kyllä on. Tähän väliin voisi mainita, että kumppareilla ei askel rullaa ja selkä tulee kipeäksi. Varpaat ja kantapäät kärsii.

Kulkiessa sitä pyörii mielessä vaikka mitä ajatuksia, joita voisi kirjoittaa, mutta näin kirjoitushetkellä mitään ei tule mieleen.

Tervasta tuli taas haettua kämpän lämmitykseen. Aika kauaksi on puunhakuraja vuoden -67 jälkeen, jolloin kämppä on rakennettu, jo siirtynyt. Mutta silti se jotenkin aina tuollaisen tervaskannon löytäminen sykähdyttää. Se tuoksu - mmm, très bien!


Aamuauringon paisteessa Appisen kämpällä.

Kämppäily tekee vaeltajista velttoja!

Aamulla kun olimme heränneet noin puoli kahdeksalta ja päässeet liikkeelle puoli yhdeltätoista, kiipesimme vähän matkaa ylöspäin Pistoolivaaralle asti ja päätimme tulla takaisin kämpälle. Ihan silkkaa mukavuuden halua. En nyt ihan tarkalleen enää muista, että miten ja minkälaisilla perusteilla annoimme itsellemme tähän luvan.

6 km lenkki kuitenkin tehtiin, että ei nyt ihan pelkkää makoilua, mutta täst voi tulla kyllä vielä jälkikäteen moraalinen krapula.



Maisemaa Hammastunturin suuntaan.

Ilma oli taas hieno - lähes pilvetön taivas. Ylhäällä oli kylmä, joten kämpän lämpö tuntui tosi houkuttelevalta. Alempana oli taas jo kuuma, eikä kämppää olisi niin kaivannut. Olisi voitu toiseenkin suuntaan Pistoolivaaralta kolme kilsaa mennä, mutta nyt näin.

Yöllä oli vähän aikaa revontuliakin. Jäätyvä järvi murahteli. Ja pakkanen kiristyy koko ajan. -12C -> -15C -> -16C
(7km)





Etusivu

Ammarnäs
Hammastunturi
Kaldoaivi 3
Kaldoaivi 2
Kaldoaivi 1
Muotkatunturit 2
Muotkatunturit 1
Paistunturit 3
Paistunturit 2
Paistunturit 1
Ukk-puisto